Jäähdytysjärjestelmät (5 op)
Toteutuksen tunnus: LTH6063-LTB21L1
Toteutuksen perustiedot
Ilmoittautumisaika
01.04.2020 - 30.04.2020
Ajoitus
02.09.2020 - 18.12.2020
Opintopistemäärä
5 op
Toteutustapa
Lähiopetus
Yksikkö
Insinöörikoulutus / Talotekniikka (IH)
Toimipiste
Wärtsilä-kampus Karjalankatu 3 (WÄR)
Opetuskielet
- Suomi
Paikat
10 - 30
Koulutus
- Talotekniikan koulutus
Opettaja
- Timo Ronkainen
- Miska Piirainen
Vastuuopettaja
Timo Ronkainen
Ryhmät
-
LTHNS18Insinööri (AMK), rakennus- ja yhdyskuntatekniikka, talotekniikka, syksy, 2018
Tavoitteet
Opintojakson osaamistavoitteet ovat, että opiskelija osaa: tarkastella ja analysoida kompressorikylmälaitoksen, kylmäkoneen ja rakennusten lämmitykseen tarkoitettujen lämpöpumppujen toimintaa log p,h-tilapiirroksen ja laskennan avulla, tavanomaisten lämpöpumppujen mitoitusperiaatteet, tunnistaa kylmäkoneiden ja lämpöpumppujen pääkomponentit ja yleisimmät putkistovarusteet ja tietää niiden merkityksen kylmäaineen kiertoprosessissa, huomioida yleisimmät kylmäaineet ja niiden ominaisuudet jäähdytysjärjestelmän mitoituksessa ja valinnassa, huomioida kylmäainelainsäädännön jäähdytysjärjestelmien suunnittelussa ja toteutuksessa, dynaamisen laskentatavan asetusten mukaisesti, periaatteet, joilla voidaan hyödyntää passiivisia jäähdytysratkaisuja ja aurinkosuojausta rakennusten ylilämpenemisen ehkäisemisessä, huomioida jäähdytykseen liittyvät ongelmat ja kuvata jäähdytysjärjestelmän standardin mukaisin piirrosmerkein.
Sisältö
Opintojakson sisältö koostuu erilaisten jäähdytysjärjestelmien tuntemuksesta, dynaamisesta energianlaskennasta sekä jäähdytykseen vaikuttavista muista ratkaisuista kuten aurinkosuojauksesta.
Oppimateriaalit
Moodle oppimisympäristössä jaettava materiaali
Opetusmenetelmät
Opiskelija osaa:
• tarkastella ja analysoida kompressorikylmälaitoksen, kylmäkoneen ja rakennusten lämmitykseen tarkoitettujen lämpöpumppujen toimintaa log p,h-tilapiirroksen ja laskennan avulla.
• tavanomaisten lämpöpumppujen mitoitusperiaatteet
• tunnistaa kylmäkoneiden ja lämpöpumppujen pääkomponentit ja yleisimmät putkistovarusteet ja tietää niiden merkityksen kylmäaineen kiertoprosessissa
• valita ja mitoittaa tavanomaisimmat rakennusten suorat ja välilliset jäähdytysjärjestelmät
• huomioida yleisimmät kylmäaineet ja niiden ominaisuudet jäähdytysjärjestelmän mitoituksessa ja valinnassa
• valita sopivan kohteeseen sopivan lämpöpumpputyypin niiden toiminta- ja kytkentäperiaatteiden perusteella
• huomioida kylmäainelainsäädännön jäähdytysjärjestelmien suunnittelussa ja toteutuksessa
• dynaamisen laskentatavan D5 mukaan
• dynaamisen laskennan CAD-kuvista laskentaohjelmilla
• mitoittaa kylmäaine-, jäähdytys -ja liuosputkistot.
• periaatteet, joilla voidaan hyödyntää passiivisia jäähdytysratkaisuja ja aurinkosuojausta rakennusten ylilämpenemisen ehkäisemisessä
• huomioida jäähdytykseen liittyvät ongelmat kuten: veto, ilman liikenopeus, kondenssivesi, jne.
• tehdä tilavaraukset jäähdytysjärjestelmälle huomioiden laitteiden ja putkistojen tilantarpeet
• kuvata jäähdytysjärjestelmän standardin mukaisin piirrosmerkein
• arvioida kaukojäähdytyksen soveltuvuutta vaihtoehtona kohteen jäähdyttämiseen
Keskeinen sisältö
• Kompressorikylmälaitoksen kylmäkoneiden ja rakennusten lämmitykseen tarkoitettujen lämpöpumppujen kylmäaineprosessi log p,h- tilapiirroksessa
• kylmäaineet ja kylmäainelainsäädäntö
• kylmäkoneiden ja lämpöpumppujen pääkomponentit ja putkistovarusteet
• kylmäaine-, jäähdytys- ja liuosputkistojen mitoitus
• rakennusten jäähdytysjärjestelmät, niiden mitoittaminen ja energiankulutuksen laskenta
• lämpöpumput, lämpöpumppujen mitoitusperiaatteet ja lämpöpumppujen energiankulutuksen laskenta
• jäähdytyksentarpeen ja energiankulutuksen dynaaminen laskenta ohjelmalla
Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus
Luennot 55 h, lasku- ja suunnitteluharjoitukset 50 h, itsenäinen tiedonhankinta ja aineistoihin perehtyminen 30 h. Yhteensä 135 h
Arviointiasteikko
H-5
Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet
Arviointi tenttien ja harjoiustöiden perusteella.
Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2)
Tyydyttävän arvosanan (1-2) kriteerit suhteessa osaamistavoitteisiin ovat:
Opiskelija osaa käyttää keskeisiä käsitteitä sekä osoittaa hallitsevansa osaamisalueen perustiedot. Opiskelija osaa toimia ohjeiden mukaisesti ja ratkaista perustehtäviä.
Arviointikriteerit, hyvä (3-4)
Hyvän arvosanan (3-4) kriteerit suhteessa osaamistavoitteisiin ovat:
Opiskelija osaa käyttää johdonmukaisesti käsitteitä sekä osoittaa hallitsevansa osaamisalueen perustiedot. Opiskelija osaa ratkaista alan perustehtäviä. Opiskelija osaa soveltaa osaamistaan perustehtävissä.
Arviointikriteerit, kiitettävä (5)
Kiitettävän arvosanan (5) kriteerit suhteessa osaamistavoitteisiin ovat:
Opiskelija osaa käyttää kurssilla opetettuja ohjelmia ja käsitteitä asiantuntevasti ja yhdistää niitä kokonaisuuksiksi. Opiskelija osaa soveltaa osaamistaan erilaisissa tehtävissä ja tilanteissa.