Opiskelija hallitsee eri vesistökunnostustekniikoiden fysikaalis-kemialliset, biologiset, ekologiset ja hydrologiset sekä tekniset perusteet. Opiskelija osaa valita oikeat vesiekosysteemin (vesialue ja valuma-alue) hoidon ja kunnostuksen tekniikat ja osaa arvioida ao. tekniikan fysikaalis-kemialliset, biologiset, ekologiset ja hydrologiset vaikutukset. Opiskelija osaa arvioida tekniikoiden kustannustehokkuuden. Vesistöstä tekemämsä diagnoosin (suoritettuaan tämän opintojakson sekä opintojaksot BIY6010 [Vesitalous] ja BIY6016 [Vesiekosysteemit]) perusteella opiskelija kykenee valitsemaan vesistölle oikeat kunnostus- ja hoitotoimet sekä arvioimaan niiden kustannustehokkuuden ja arvioimaan etukäteen vesistöihin liittyvän lainsäädännön mahdolliset vaikutukset ja ehdot ko. kunnostustoimille.

Seisovan veden (järvet, lammet) ekosysteemien kunnostustekniikat (kuten hapetus, biomanipulaatio, vesikasvien niitto, kemikaalien käytöt [neutralointi, ravinteiden saostus], vedenpinnan nosto, ruoppaus, pohjasedimentin käsittelyt), virtavesien (joet, purot, norot) kunnostustekniikat (kuten kalataloudelliset kunnostukset, pienten virtavesien kunnostukset [biodiversiteetti, kuormituksen pidätys]), kustannustehokkuuden tarkastelu, erilaiset tekniset ratkaisut ja niiden fysikaalis-kemialliset, biologiset ja ekologiset vaikutukset, valuma-alueiden kunnostukset (kuten hajakuormituksen ja turvetuotannon vesiensuojelutekniikka, soiden ennallistaminen, pienten virtavesien kunnostukset), vesistökunnostuksen toimintaympäristö, työsuunnitelman laadinta, kustannukset, vesistöihin ja vesivaroihin liittyvä lainsäädäntö etenkin vesistöjen käytön, hoidon ja kunnostuksen näkökulmasta.